Lohkoketju-tutkimushanke ReCon järjesti maaliskuussa Aalto -yliopiston Design Factoryllä hackathonin otsikolla ”Messissä – Inclusion”. Hackathonin tarkoituksena oli nimensä mukaisesti keskittyä aiheisiin, joissa tulee esiin lohkoketjujen potentiaali lisätä osallisuutta ja toteuttaa esimerkiksi oman datan hallintaa. Teemoiksi oli valittu mm. lohkoketju-tiedon kuratointi, mikromaksut, älykäs terveydenhuolto ja julkisen ja neljännen sektorin yhteistyö. Hackathoniin osallistui kolmisenkymmentä henkilöä, opiskelijoista aina koodajiin ja professoreihin. Innoittajana oli myös FUUGin säätiön lupaamat palkinnot kolmelle parhaalle projektille, ja hacktahon oli osa Fuugin Suomi 100 -ohjelmaa “Lohkoketjuilla liiketoiminta lentoon – yhdessä ideoiden”.
Päivän mittaan hackathonin ryhmät suunnittelivat mm. Internet Archive-tyyppistä palvelua, joka lohkoketjun päälle rakennettuna pystyisi todistamaan arkistossa olevan tiedon muuttumattomuuden, syntymästä lähti voimassaolevaa itse-kuratoitua identiteettiä ja lohkoketju-pohjaista vakuutustoimintaa.
Hackathonissa sai alkunsa myös Valuecraft-nimellä kulkeva projekti, joka jatkuu tällä hetkellä Arvotakomo-nimisen osuuskunnanvetämänä. Idean siemenenä oli kysymys, miten voidaan yhdistää erilaisia paikallisia ja vaihtoehtoisia maksuvälineitä. Jos esimerkiksi Helsingissä aikapankkilaisella on tilillään aikapankin yksikköjä, “toveja” ja hän matkustaessaan vaikkapa Bristolissa haluasi käyttää toveja “Bristolin puntien” tavoin; miten tämä onnistuisi? Ongelmana on siis paitsi maksuvälineiden sitoutuminen paikallisiin yhteisöihin (toimiiko “tovi” Ruotsissa?), myös niiden perustuminen erilaisiin arvon muotoihin ja muodostumisen tapoihin (miten “tovit” ja “punnat” vertautuvat?).
Arvotakomon ratkaisu perustui hackathonissa Ethereum-lohkoketjun perutalla toimivaan Trustlines- teknologiaan. Trustlinesin avulla käyttäjät voivat luoda vastavuoroisia “luottamusputkia”, takaamalla toistensa velkakirjoja (IOU) tiettyyn summaan asti. Kun tällaisistä luottamusputkista muodostuu isompi verkosto, voi hyvin monenlaisista velkakirjoista (IOU) tulla likvidejä välineitä kaukana niistä yhteisöistä ja tilanteista, joissa ne ovat syntyneet. Luottamusputkien vapaaehtoisuus ja riippumattomuus toisistaan ratkaisee erilaisten arvonmuodostusten ongelmaa ja ketjuuntuminen likviditeetti-ongelmaa.
Saman tien hackathonissa Valuecraft-tiimi päätti perustaa palkintorahoilla osuuskunnan viemään ideaa eteenpäin. Osuuskunta on nyt elokuussa rekisteröity, ja on luonut yhteyksiä eri tahoihin, varsinkin julkisiin toimijoihin. Näin siksi, että ensimmäiseksi tavoitteeksi on asetettu paikallisvaluuttakokeilu Helsingissä.
Kokeilun tarkoituksena on rakentaa melko viimeistelty järjestelmä ja käyttöliittymä, joiden avulla toimijat saavat realistisen käyttökokemuksen. Valuuttaa käytetään älypuhelimella. Käyttäjät vahvistavat ja tallentavat vaihdot puhelimiensa kautta. Tavoitteena on digitaalinen paikallisvaluutta, joka toimii eurojen rinnalla, vaihdon välineenä niin yksityisten kuin yritysten ja yhteisöjen kesken. Kokeilussa valuutta on yhteisön jäsenten yhteisessä omistuksessa, ei yhden toimijan käsissä kuten perinteisessä pankkitoiminnassa. Valuutta ja vaihto perustuvat toimijoiden keskinäiselle luottamukselle.
Mukaan tarvitaan useita kymmeniä toimijoita, joiden kesken syntyy riittävästi vaihtoa. Kokeilun puitteissa yhteistyötä tehdään verohallinnon, Helsingin kaupungin ja mahdollisesti jonkin teknisen partnerin kanssa. Viranomaisten mukanaolo tarvitaan, koska tarkoituksena on, että paikallisvaluutta vahvistaisi paikallistaloutta myös kunnallisveron muodossa. Paikallisvaluutta helpottaa vaihtoa: se elävöittää paikallistaloutta ja hyödyntää kaupunkilaisten osaamista ja voimavaroja sosiaalisten verkostojen kautta. Tavoitteena on parantaa mm. vähävaraisten mahdollisuuksia toimia yhteiskunnassa. Valuutta voi toimia esimerkiksi vastuullisempana vaihtoehtona pikavipeille, jotka ovat ajaneet monia yksityishenkilöitä taloudellisiin vaikeuksiin viime vuosina.
Paikallisvaluuttoja on ollut käytössä mm. Brittein saarilla, esim. Bristolissa, jo pitkään. Myös Grenoblen kaupunki ja Barcelona ovat aloittaneet vastaavia kokeiluja viime vuosina. Suomessa Sysmän kunta ilmoitti juuri aloittavansa Sysmän oman rahan kokeilun, tosin ilmeisesti perinteisenä paperirahana.
Arvotakomo 
1 thoughts on “Arvotakomo syntyi hackathonissa”